Olen Kokemäen Risteen Praasulla. Kanootinlaskupaikkana tämä on ihanteellinen ja päivä on mitä parhain melomiseen. Aurinko paistaa täydeltä terältä, taivas on sininen ja joki tyven.
Liivi päälle, aurinkovoidetta niskaan ja menoksi. Huolia ei tarvitse erikseen jättää rannalle, sillä ne jäävät sinne automaattisesti.
Hiljainen meloja tapaa eläinystäviä
Kokemäenjoella mieli lepää, aistit ahmivat kaunista luontoa ja luontoäänten harmoniaa. Vesivinkkelistä rantapenger, maasto ja asumukset näyttäytyvät aivan uudenlaisina. Rantasaunan piipusta nousee savukiehkura, mökkiläisten ohjelmassa on päiväsauna ja -pulahdus.
Kuumalla rantakalliolla makaa suomenpystykorva (sen nimi on varmasti Peni) ja tuijottaa herkeämättä joelle. Isäntä lähti kai kauppa-asioille ja jätti hurtan kotivahdiksi. Hyvin tuo näkyy hommansa hoitavan. Vuf vaan sinullekin.
Lähes äänettömästi kulkeva kanootti tai kajakki on luontevasti osa maisemaa ja meloja saa katsella luontoa sitä häiritsemättä. Joella on luvassa yllättäviä kohtaamisia. Majava molskauttaa pyöreän päänsä pintaan ja tapittaa ruskeilla silmillään kulkijaa. Tuttu peurapoppoo tasapainoilee rannassa ja veikkaanpa, että seuraavaksi näkökenttään vilistää punanuttukettu.
Joella on luvassa yllättäviä kohtaamisia.
Kiettareen kierros on mainio makupala
Kiettareenluoto eli Kiettare on Kokemäenjoen isoin saari. Se on myös koko Satakunnan suurin saari, vaikka merialueetkin laskettaisiin lukuun. Kokemäellä sijaitsevan saaren kiertäminen on melojien suosikki. Saari on seitsemän kilometrin pituinen ja leveimmillään kolme kilometriä. Itäpäässä on kaksi keidassuota, Aronsuo ja Kiettareensuo, jotka kuuluvat Puurijärven ja Isosuon kansallispuistoon. Luodon reunoilla on viljelysmaata, sisäosassa soiden lisäksi kangasmetsää.
Tiesitkö?
Tiesitkö, että Nakkilan Rieskaronmäen muinaisjäännöstä sanotaan Suomen vanhimmaksi maatilaksi? Asuinpaikkaa pidetään Skandinavian pronssikautisen väestön siirtolaisyhteisön perustamana ja se on ajoitettu pronssikauden loppupuolelle 800–600 eaa.
Esihistoriaa ja kulttuurimaisemaa
Joki tarjoaa aitiopaikan satakuntalaiseen rakennusperintöön ja kulttuurimaisemaan. Meloessa mielikuvitus lentää aina esihistorialliselle ajalle, onhan Kokemäenjokilaaksossa ollut asutusta ja hyviä kauppapaikkoja jo esi-isiemme aikaan.
Keskiaikainen linna sijaitsi Kokemäen Linnaluodolla. Se on purettu jo 1300-luvulla, mutta luodolta on löydetty myöhäisrautakauden ja varhaiskeskiajalle sijoittuvia esineitä. Vieläköhän jossakin kivenkolossa piilottelee viikinkiajan luksusesineitä kuten lasihelmiä tai sotureiden keihäänkärkiä?
Värikästä luontoa ja luonnonsuojelualueita
Matkantekoa värittää vaihteleva luontomaisema: peltoa, metsää, suistoa, reheviä tervaleppälehtoja, tuoretta kangasmetsää ja kuivaa kangasta. Matkalla Huittisista Poriin on paljon kiinnostavia luontokohteita. Maisema Pirilänkoskella Harjavallan ja Nakkilan välissä sekä Kokemäenjoen suisto kuuluvat Natura 2000-verkostoon.
Vinkki
Kanootteja ja kajakkeja voi myös vuokrata ja ohjattuja melontaretkiä järjestää moni satakuntalaistoimija. Aloittelijoille on tarjolla myös alkeiskursseja. Lähde rohkeasti mukaan!
Alueella on monta luonnonsuojelualuetta, esimerkiksi Ripovuori, Vanhakosken lehto sekä Ruskilankoski ja Liikistönsaari.
Puurijärvi ja Paratiisinlehdon viherkeidas Harjavallassa soivat linnunlaulua. Tunnistatko ruisrääkän, kaulushaikaran, ruskosuohaukan tai luhtahuitin? Miten huhuilee uuttukyyhky, entä ovatko alueen asukkaat, kuten peukaloinen, mustapääkerttu ja punarinta tuttuja? Savitörmällä pesii kuningaskalastaja – upea näky.
Harjavallan jälkeen ovatkin jo vuorossa Nakkila ja sen kalaisat kosket.
Poikkea maissa, nauti laavupaikoista
Melominen on helppoa ja melko kevyttä liikuntaa, mutta samalla se tekee kropalle kokonaisvaltaisesti hyvää. Kokemäenjoella voi tehdä lyhyen tripin tai monen päivän melontamatkan. Lossikohdat ovat hyviä rantautumispaikkoja, ja jokivarressa on myös mainioita laavupaikkoja. Kokemäellä ja Harjavallassa olevat voimalaitokset pitää ohittaa, mutta se onnistuu kätevästi.
Tiesitkö?
Akanvirta on joessa syntyvä pysyvä pyörre, joka kulkee päävirtaan nähden päinvastaiseen suuntaan. Kokemäenjoessa akanvirtoja syntyy esimerkiksi siltapilareiden, suurien kivien, saarien ja niemenkärkien taakse sekä jokien lahtiin.
Meloja löytää joen varrelta mukavia piipahduspaikkoja, kuten kesäkahviloita, ravintoloita sekä marja- ja viinitiloja. Kesäisin rannoilla järjestetään erilaisia tapahtumia, esimerkiksi Lauhan lähiruokafestivaalit Huittisissa. Piipahdus vaikkapa Emil Cedercreutzin museossa Harjavallassa tai Ulvilan nahkamuseossa tuo matkantekoon mukavaa vaihtelua. Poikkeamisen arvoisia ovat myös vesilintujen levähdyspaikkana tunnettu Pitkäjärvi sekä yölaulajistaan ja nuolihaukoistaan kuulut Hiirijärven pellot.
Meloja löytää joen varrelta mukavia piipahduspaikkoja.
Jokeen ei kyllästy koskaan. Se näyttäytyy aina erilaisena lähdet sitten matkaan aamu-usvassa tai kirkkaassa auringonpaisteessa, illan hämyssä tai kuutamolla. Melomista voi harrastaa lähes säällä kuin säällä, ukkosella tietysti pitää nousta kuivalle maalle suojaan.
Info: Kokemäenjoen vesistö
- Suomen neljänneksi suurin
- Alkaa Vammalasta ja laskee Porissa Selkämereen
- 120 km pitkä
- Tärkeimmät nähtävyydet, suurimmat asutuskeskukset ja matkailupalvelut sijoittuvat joen rannalle
- Tietoa palveluista saat kuntien nettisivuilta ja esimerkiksi www.visitsatakunta.fi ja www.satakunta.fi
Sata matkaa maalle – Satakunnan matkailun kasvuhanke nostaa esiin Satakunnan monipuolisia matkailumahdollisuuksia ja tekee maakuntaa tunnetuksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tuella.
Artikkeli on julkaistu alun perin Satakunnan Kansan verkkosivuilla Satakunta seikkailua -osiossa 24.7.2020.
