Pyhäjärveen pläts – miksi nämä kolme uimarantaa ovat vesipeto-Einon suosikit? Biitsipäivän päälle shoppailet seudun parhaat lähiruoat

Tiesitkö, että Pyhäjärviseudulla on 25 uimarantaa? Valitkaa omanne viihtyisistä rannoista ja päästäkää vesipedot irti. Lähtekää biitsikierrokselle perheen kesken tai pakatkaa mukaan myös mummut ja papat, serkut ja naapurinkin tenavat.

Säkylän Katismaan uimarannalle saamme oppaaksi ansioituneen kokemusasiantuntijan, 9-vuotiaan Eino Hornan. Poika oppi uimaan jo vauvana kodin omassa uima-altaassa, ja vesielementti on ollut siitä lähtien tärkeä osa pojan elämää.

– Ihan ensiksi opin sukeltamaan. Alkuun varmasti luulin, että juuri se on uimista, Eino paljastaa.

Eino käy uimassa joka päivä ja toisinaan montakin kertaa päivässä.­ Kuva: Hannu Ikonen

Heti kesän alussa pellavapään iho paahtuu ruskeaksi kuin kahvipapu. Moni epäilee värin olevan peräisin ulkomaanlomalta, mutta ehei. Kotimaan auringon ensisäteet riittävät.

– Mä vähän luulen, että mulla on talviturkin alla tämän värinen iho, Eino veistelee.

Paras uimaranta on sellainen, jossa on hyppytorni ja vesiliukumäki.

Vampulalaispoika tuntee alueen uimarannat tarkkaan. Välillä mukaan otetaan eväät, välillä purtavaa, juotavaa ja muuta naposteltavaa ostetaan paikallisista kaupoista, ravintoloista sekä uimarannan kioskeista ja ravintoloista. Tarjontaa on riittämiin.

Uimarannalla saa uusia ystäviä

Katismaan uimaranta on Einon mielestä yksi Pyhäjärviseudun parhaista. Rannalle tullaan oli keli mikä tahansa. Veden lämpötilakaan ei ole ratkaiseva.

– Ensin tuntuu vähän kylmältä, mutta itse vedessä ei enää palele. Tosi viileällä kelillä on kyllä kiva, jos rannalla on sauna.

Välillä on hauska temppuilla hiekalla, tasapainoilla rantakivillä ja etsiä näkinkenkiä.­ Kuva: Hannu Ikonen

Löylyä Eino kestää kuin sitkeä saunasissi. Hänellä on tapana jutella kaikenikäisten, entuudestaan tuntemattomienkin laudekavereiden kanssa.

– Vaikka itse asun Vampulassa, sain täältä heti kavereita. Yks Vilho ja sen kaverit ottivat minut heti mukaan tornipalloon. Mukana pelaamassa oli myös isompia poikia ja kaikki, vieraammatkin, mahtuivat mukaan. Tosi kiva.

Tornipallo? Nyt tarvitaan vähän tulkkausta…

– Hyppytornissa olevalla yhdellä pelaajalla on pallo, tennispallo on paras, koska se näkyy hyvin ja pysyy pinnalla. Sillä yritetään osua rannalla oleviin pelaajiin. Siis vähän niin kuin hippaa.

Eino paljastaa uimarannasta kummallisen seikan.

– Tiedäks’ mitä? Vaikka järvi on tosi syvä, oikealla laidalla on jännä, ihan tosi, tosi matala kohta. Siinä voi seisoa ihan pinnalla.

Vinkki

Muistakaa Säkylän torstain kesätori: siellä on perinteistä toritunnelmaa, myyjiä, ostajia, puheensorinaa ja naurua sekä tietysti kauden herkkuja.

SUP-lautailu on pojan mieleen eikä isän vesiskootterin kyytikään päätä huimaa. Uimarannalta hän toivoo erityisesti kahta asiaa.

– Paras uimaranta on sellainen, jossa on hyppytorni ja vesiliukumäki. Ihan pelkkä uiminenkin on tietysti kivaa, mutta itse tykkään temppuilusta, juuri uimakandidaatin laakeriseppeleen ansainnut Eino kertoo.

Katismaan uimarannan tuntumassa on myös lasten leikkipuisto, kesäteatteri, kahvila, sauna ja vessat. Sijainti on hyvin lähellä keskustaa, joten kaikki Säkylän palvelut ovat kätevästi käytettävissä.

”Ihanan lämmintä!”­ Kuva: Hannu Ikonen

Einon kolmen kärki – saa kopioida

Pyhäjärviseudulla on uimapaikan etsijöille vaikka kuinka paljon vaihtoehtoja. 25 uimarannan listalta Eino perheineen on kolunnut hyvän joukon. Kokemusasiantuntijamme valitsee omat suosikkinsa ja perustelee valintansa lyhyesti.

Sieravuori, Eura

”Vesiurheilukeskuksessa voi lainata SUP-lautoja ja vesijettejä. Itse ranta on upea ja siellä on myös suihkut ja kahvila.”

Kiperi, Eura

”Hiekkaranta ja tosi matala ranta. Varmasti hyvä ihan pienille. Saunasta plussaa. Kioskista voi ostaa jätskit.”

Katismaa, Säkylä

”Hyppytorni ihan paras. Vesi on tarpeeksi syvää ja pompulta saa hyvät vauhdit. Kolmosen ja vitosen torneista voi hyppiä, mutta ne sopivat hyvin myös tornipallon pelaamiseen.”

Tosi viileällä kelillä on kyllä kiva, jos rannalla on sauna.

Bonus, Einon ekstra: Kokemäen Pitkäjärvi

”Mahtava uimapaikka. Rantaan voi lähteä vaikka äidin työpäivän jälkeen, koska aurinko paistaa sinne illalla niin kivasti. Hyppytelineet, jees. Lähellä on myös SUP-lautavuokrausta, ravintola ja saunat.”

Metsäjärveen vai mattopyykille?

Pyhäjärviseudun 25 uimarannan listalta löytyy monta hyvää suositeltavaa kohdetta, miksette vaihteeksi suuntaisi vaikka Köyliönjärvelle? Se on Pyhäjärven jälkeen Eurajoen vesistön toiseksi suurin järvi.

Rantaretkeen voi yhdistää myös muuta kivaa tekemistä. Pyhäjärviseudulla uimarantojen lähellä on kauppoja, ravintoloita ja kahviloita sekä mielenkiintoisia tutustumiskohteita.­ Kuva: Hannu Ikonen

Esimerkiksi Kankaanpäänranta on todellinen lapsiperheen helmi. Ranta on hyvin matala, joten lasten vahtiminen on helppoa. Paikalla voi myös grillailla ja chillailla. Ja jos intoa riittää, viereisellä pesupaikalla voi heilauttaa mäntysuopapulloa, panna juuriharjalle vauhtia ja kirkastaa räsymattojen raitoja. Tai ottakaa kohteeksi Yttilänottan uimaranta, jossa on hyppytorni, pukeutumistilat ja vessat.

Kurkkaa lista kaikista uimarannoista osoitteineen ja rakenna oma biitsiretkesi. Sivustolla on myös kattavasti tietoa alueen erinomaisista palveluista ja matkakohteista sekä muista aktiviteeteista.

Yy-kaa-koo! Kuka ensin vedessä?

Tiesitkö?

Säkylän Kotkastenlahden uimarannan maamerkki on todennäköisesti Pyhäjärven pisin laituri. Tämä kannattaa käydä itse kokemassa. Uimarannan lähellä on myös Kiviterassin tulipaikka.

Siipitrivia: Köyliönjärvi on merkittävä lintuvesistö. Alueella pesii muun muassa kaulushaikara, nokikana, tukkasotka, laulujoutsen ja lehtokerttu. Hyvällä tuurilla voit nähdä myös petolintuja, vaikkapa sääksin tai merikotkan saalistuspuuhissa.

Extremeä: Luontouimari voi pulahtaa järveen Hiittenkarin tai Harolanlehdon luontopolulta. Ota ensin hiki pintaan harjureitillä tai metsäpolulla ja pulahda virkistävään veteen. Aaaah.

Sata matkaa maalle – Satakunnan matkailun kasvuhanke nostaa esiin Satakunnan monipuolisia matkailumahdollisuuksia ja tekee maakuntaa tunnetuksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tuella.

Artikkeli on julkaistu alun perin Satakunnan Kansan verkkosivuilla Satakunta seikkailua -osiossa 23.7.2020